Yhteisössä on voimaa – Yhteisökärpänen-hankkeen tulokset ja toiminta

Kärpäsessä opetellaan pikkukyläksi uutisoi Etelä-Suomen Sanomat maaliskuun alussa (ESS 2.3.2021). Juttu keskittyi Yhteisökärpänen-hankkeeseen ja sen toimintaan. Yhteisökärpänen on Dilan ja Lahden kaupungin yhteinen hanke, jonka tavoitteena on lisätä Kärpäsen alueen asukkaiden osallisuutta yhteisöllisyyden keinoin. Kylämeininkiä onkin syntynyt hurjaa kyytiä hankkeen startattua viime vuoden elokuussa, sillä asukkaat ovat olleet aktiivisesti mukana erilaisen toiminnan ideoinnissa, toteuttamisessa ja siihen osallistumisessa. Tuloksia on tullut, kuten ESS asian toteaa.

Kaikki lähtee kohtaamisesta 

Viime elokuussa yhteisökehittäjä Tiia Niuranen saapui Kärpäseen ja lähti ensitöikseen tavoittelemaan asukkaita jalkavoimin. Keskustan Dilakorttelista tutusta Arvo-kärrystä kunnostettiin talkoovoimin toinen kappale, joka pääsi Yhteisökärpäsen käyttöön. Arvo-kärry on liikkuvaksi kohtaamispisteeksi tarkoitettu kärry, jonka avulla ihmisiä tavoittaa juuri sieltä, missä he kulloinkin liikkuvat. Myös kahvit ja keksit kulkevat sulavasti Arvo-kärryn kyydissä. Loppukesän ja syksyn aikana Arvo-kärryn kanssa kohdattiin 95 asukasta. Tammikuusta 2021 alkaen kokeilussa on ollut ”liikkumaton Arvo-kärry”, joka on sijoitettu Kärpäsen kirjaston aulatilaan. Tarjolla on ollut pientä juotavaa ja syötävää sekä juttuseuraa koronaturvallisuus huomioiden. Neljän ensimmäisen kerran aikana on kohdattu yhteensä yli 20 ihmistä.

Kun yhteisöllisyyttä halutaan lähteä rakentamaan ja lisäämään, on tärkeää kuunnella niitä ihmisiä, joita asia koskee. Tätä periaatetta noudattaen myös Niuranen lähti liikkeelle. Asukkaiden kanssa keskustelu paljasti, mitä toimintaa alueelta puuttuu ja millaista toimintaa toivotaan. Kärpäsen alueen vanhempien toiveesta alkunsa sai esimerkiksi pikkulapsiperheille suunnattu kohtaamispaikka Leikkaritreffit. Syyskuun-marraskuun välisenä aikana Leikkaritreffit kokoontui 9 kertaa ja käyntikertoja kertyi yhteensä lähes 150. 

Valmennuksella vapaaehtoiseksi 

Syksyn aikana startattiin yhteensä neljä ryhmää, jotka kokoontuivat viikoittain. Toimintaa oli lapsiperheille, nuorille aikuisille ja ESS sanoin ”ihan kaikille”. Kaikkiaan käyntikertoja oli eri ryhmissä ja toiminnoissa lähes 400. Lisäksi syksyllä pilotoitiin Korttelivalmennus-ryhmä, jonka tavoitteena oli lisätä osallistujien omia voimavaroja sekä rohkaista heitä yhteisen tekemisen toteuttamiseen. Valmennus onnistui erinomaisesti: kaikki osallistujat kertoivat yksinäisyytensä vähentyneen ja löytäneensä mielekästä tekemistä arkeen. Valmennuksen lopuksi kaikki osallistujat kokivat, että heillä on jotain annettavaa muille ja että he ovat valmiita toimimaan muiden ihmisten ja oman asuinalueensa hyväksi omien voimavarojensa mukaisesti. Etelä-Suomen Sanomien jutussa kerrottiin alueella käynnistyneistä korttelilenkeistä, jotka saivatkin alkunsa erään valmennukseen osallistuneen ideasta. Hän luotsaa nyt viikoittain kokoontuvaa lenkkeilyporukkaa, johon on osallistunut keskimäärin 4–6 henkilöä. 

Yhdessä on mukavampi pörrätä 

Yhteisökärpänen on hanke, jonka tavoitteena on Kärpäsen alueen osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen. Korona on haastanut toiminnan toteuttamista lähes koko hankkeen ajan. Yhteisökehittäjä Niurasen mukaan ihmisillä on kuitenkin suuri tarve toisten kohtaamiselle ja yhteiselle tekemiselle.

Poikkeukselliset ajat ovat vaatineet joustoa, toiminnan uudelleenjärjestelyitä ja rutkasti mielikuvitusta. Yhteisökärpänen on kuitenkin onnistunut kohtaamaan satoja alueen asukkaita, toteuttamaan erilaisia ryhmiä ja järjestämään mielekästä tekemistä yhdessä asukkaiden kanssa koronarajoitusten puitteissa. Yhteisökärpäsen sloganiksi muodostuneessa lausahduksessa hankkeen idea sanoittuu tiiviissä paketissa: Yhdessä on mukavampi pörrätä. 

Tiia Niuranen ja Kiia Lehtinen (Teksti on kirjoitettu Yhteisökärpänen-hankkeen omien asiakaskyselyiden ja tilastointien sekä Etelä-Suomen Sanomien julkaiseman lehtijutun pohjalta.)

Pasanen, Mervi (2021). Kärpäsessä opetellaan pikkukyläksi. Etelä-Suomen Sanomat 2.3.2021.

Yritykset ja kolmas sektori: Hyviä tekoja yhteisvoimin

Lahden Diakonialaitos on monille paikallisille tuttu vapaaehtoistoiminnan kautta tehtävistä hyvistä teoista. Diakoniatyön perustehtävämme on tavoittaa heitä, jotka uhkaavat jäädä muun avun ja tuen ulkopuolelle.  Vapaaehtoistoiminnan lisäksi on muitakin auttamisen keinoja. Yritysyhteistyöllä mahdollistetaan esimerkiksi hyvinvointia lisääviä elämyksiä ja palveluita yksinäisille iäkkäille tai tuotteita nuorille ja lapsiperheille.

Yksityinen ja kolmas sektori voivat tehdä saumattomasti hyvää yhdessä. (Kuva: pixabay)

 

Yritys voi osallistua hyvän tekemiseen myös mahdollistamalla työntekijöilleen Diakonialaitoksen vapaaehtoisena toimimisen. Vapaaehtoistoiminta voi olla esimerkiksi lyhytkestoista pop up -toimintaa tapahtumassa tai tilaisuudessa. Auttaminen voi kohdistua yksilöön tai ryhmään. Diakonialaitoksen työntekijät järjestävät myös työhyvinvointia edistäviä virkistyspäiviä. Ohjelmasuunnittelussa huomioidaan turvallinen osallistuminen.

Aineellista hyvän tekemistä edustaa yksinäisille iäkkäille suunnattu Kotikummit-toiminnan Elvin ja Einarin elämyskahvit -hyvinvointilahjakortti. Esimerkiksi Stala Oy:n lahjoittamalla Elvin ja Einarin Hopeinen Kuu -lahjakortilla tarjottiin alku vuodesta 2020 iäkkäille kotiin viety musiikkiesitys sekä herkkukahvit. Tämän lahjoituksen avulla lisättiin musiikkiesityksen kotiinsa saaneiden iäkkäiden hyvinvointia mm. kulttuurielämyksen ja sosiaalisen kanssakäynnin keinoin.

Hyvän tekemisen keinot ja väylät puhututtavat. Tällä hetkellä ihmisiä näyttää kiinnostavan juuri iäkkäiden auttaminen esimerkiksi ruoka-apua tarjoamalla. Ruoka-avun rinnalla on kuitenkin toinen jälleen otsikoissakin pyörinyt teema. Hetki, jota elämme, on omiaan lisäämään yksinäisyyttä ja apuamme yksinäisyyden lievittämisessä tarvitaan keinolla, jos toisella. Apua tarvitaan yhä myös muualla maailmassa. Esimerkiksi Diakonialaitoksen Romanian lapsille lähettämät vaatteet tulevat tarpeeseen ja huovista saa lämmikettä talveksi. Mitä enemmän pystymme auttamaan, sen parempi. Olkaamme siis luovia auttamisen keinoja pohtiessamme ja solmikaamme avoimin mielin kumppanuuksia niiden auttamiseksi, jotka ovat vaarassa jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle. 

Teksti: Hanna Sinkko, projektityöntekijä, KotiKummit -projekti, Lahden Diakonialaitos

Korona-aika osoitti kolmannen sektorin joustavuuden ja nopean regointikyvyn

Tuore sosiaalibarometri kertoo, että kolmas sektori on korona-aikana osoittanut joustavuutta erityisesti heikoimmassa asemassa olevien auttamisessa. Sosiaalibarometrin mukaan kolmas sektori on toiminut nopeasti ja ketterästi ja osoittanut aitoa auttamisen halua. Kunnissa on käynnistetty uusia toimintamuotoja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, samoin työvoima-, sosiaali- ja terveyspalveluissa ollaan tyytyväisiä innovatiiviseen yhteistyöhön kolmannen sektorin toimijoiden ideoimana.

Lisäksi Heikki Hiilamo, Sakari Karvonen ja Lars Leeman tuovat blogikirjoituksessaan esiin, että sosiaalibarometri osoitti väestön kokonaishyvinvoinnin parantuneen koronakeväänä - ei heikentyneen, vaikka tutkijat odottivat, että niin olisi käynyt. Ei tiedetä tarkkaan miksi näin tapahtui, mutta on esitetty arvioita, että ihmisillä oli keväällä enemmän aikaa olla yhdessä samassa taloudessa asuvien kanssa, mikä saattaisi lisätä hyvinvointia. Myös etätyö on voinut tuoda suotuisia hyvinvointivaikutuksia, kun kiirettä oli mahdollisesti vähemmän.

Keväällä 2020 Lahden Diakonialaitoksen diakoniapalvelutkin työskenteli pääasiassa etänä ja verkkoyhteyksien kautta. Myös työpajakoiramme Justiina siirtyi etätöihin.

Lahden Diakonialaitoksen diakoniapalveluissa tunnistan myös tapahtuneen nopean, ketterän ja joustavan siirtymisen poikkeusoloihin maaliskuusta alkaen. Meillä se tarkoitti digi- ja joustavuusloikkaa verkko- ja etätyöskentelyyn: pystyimme palvelemaan työpajanuoria verkkovalmennuksen avulla. Odottavien äitien Hoivaa ja leiki -ryhmät toteutettiin TEAMS-yhteyden kautta. Myös pikkulapsiperheitä ja ikäihmisiä tavoitettiin uusin välinein ja keinoin. Tilanne oli varmasti uusi meille kaikille ja usealle myös todella pelottava. Valitettavasti osa ihmisistä jäi myös täysin yksin - ketterät työntekijät tai naapuri- ja ystäväapu ei tavoittanut kaikkia. Osalla ihmiskontaktit saattoivat loppua kokonaan, mikä on todella vahingollista ihmisen hyvinvoinnille. Mahdollisten tulevien korona-epidemiaryöpsähdysten aikana näin ei saisi enää tapahtua.

Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo toteaa, että "Kolmannella sektorilla on edelleen ratkaisevan tärkeä rooli heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulon ja ihmisarvoisen elämän edellytysten turvaamisessa." (https://thl.fi/fi/-/sosiaalibarometri-2020-korona-vahvisti-kolmannen-sektorin-roolia-viranomaistoiminnan-kumppanina). Tähän on helppo yhtyä ja se on tulevaisuudessakin meidän DILAn diakoniapalveluiden tavoite: tukea heitä, jotka uhkaavat jäädä yhteiskunnassa muun avun ja tuen ulkopuolelle, yksin ja syrjään.

Anne-Maria Karjalainen
diakoniajohtaja
Lahden Diakonialaitos

Yhteisökärpänen alkaa pörrätä elokuussa!

Lahden Diakonialaitos ja Lahden kaupunki käynnistävät yhteistyössä Kärpäsen alueella uuden yhteisökärpänen -toiminnan 1.8.2020 alkaen.

Yhteisökärpänen on työntekijä, joka tapaa ihmisiä heidän arkiympäristöissään. Yhteisökärpäsen voi tavata kaupassa, kioskilla, kuppilassa, kirjastossa – siellä missä ihmiset liikkuvat. Yhteisökärpänen keskustelee ja kuuntelee alueen asukkaita ja esimerkiksi yrittäjiä ja lähtee yhdessä heidän kanssaan kehittämään alueelle uusia osallisuutta lisääviä toimintamuotoja ja tekemistä.

Yhteisökärpänen toiminnassa yhdistetään Kärpäsen alueen ihmisiä ja toimijoita ja luodaan yhteisöllisyyttä.

Yhteisökärpänen -toiminnassa lähdetään liikkeelle yhdessä Kärpäsen alueen ihmisten kanssa. Hankkeessa emme kehitä toimintaa heidän puolestaan, vaan yhdessä heidän toiveisiinsa vastaten. Yhteisökärpänen vastaa lapsiperheiden, ikäihmisten ja työttömien tuen tarpeeseen ja lievittää yksinäisyyttä, kohtaa niitä asioita, joita Kärpäsen alueella on tunnistettu. Tavoitteena on lisätä alueen asukkaiden hyvinvointia ja kokeilla uudenlaista toimintamallia yhteisön osallisuuden lisäämiseksi.

Yhteisökärpänen on Lahden Diakonialaitoksen ja Lahden kaupungin yhteinen alueellinen kehittämisprojekti ajalle 1.8.2020-31.7.2021, jonka Lahden kaupungin osallisuuden ja hyvinvoinnin jaosto hyväksyi 29.4.20 kokouksessaan.

Yhteisökärpäseen haetaan nyt yhteisökehittäjää! Lisätiedot työsuhteesta ja rekrytoinnista löydät klikkaamalla tästä.

Lisätietoja yhteisökärpäsestä: Anne-Maria Karjalainen, diakoniajohtaja, Lahden Diakonialaitos

 

Kriisiaikana keskeisintä on päätöksentekokyky

Tänä keväänä on ainakin itsestäni tuntunut siltä, kuin maailma olisi kääntynyt ylösalaisin. Koronavirusepidemia on pyyhkäissyt yhteiskuntamme yli voimalla muuttaen kertaheitolla tapamme viettää vapaa-aikaa, tehdä työtä sekä johtaa. Tilanne on tehnyt näkyväksi niin yhteiskuntamme heikkouksia kuin sen suurimpia vahvuuksia. Johtajille ja esimiestyötä tekeville tilanne saattaa näyttäytyä kaksijakoisena: kaikki tuntuu kaoottiselta, mutta itse pitäisi pysyä selkeänä, keskitien löytäminen saattaa olla vaikeaa, yhtä oikeaa tapaa toimia ei tunnu olevan, työ on jatkuvaa asioiden punnintaa ja pohdintaa. Vastaavasta kriisistä on tuskin monella kokemusta, mutta eteenpäin olisi kuitenkin päästävä. Miten se oikein onnistuu? Millaisia ominaisuuksia johtajalta vaaditaan kriisissä?

Poikkeusoloissa on kaikesta huolimatta tärkeää pystyä tekemään päätöksiä.

Haastattelin Lahden Diakonialaitoksen diakoniajohtaja Anne-Maria Karjalaista sekä toimitusjohtaja Tiina Mäkelää kriisijohtamiseen liittyvistä ajatuksista ja teemoista. Yhteisöharjoittelijana yksi työtehtävistäni on perehtyä ja tutustua erilaisiin johtamiskäytänteisiin ja johtamistyöhön yleensä, joten olin tästä haastattelusta varsin innoissani. Erityisen kiinnostunut olin kuulemaan Anne-Marian ja Tiinan ajatuksia liittyen kriiseistä selviämiseen. Haastattelun perusteella kriisissä johtamisen tärkein elementti on tiivistettävissä kahteen sanaan: Katse horisontissa! 

Horisonttiin katsomisella Anne-Maria ja Tiina tarkoittavat eräänlaisen toivon elementin läsnäoloa. Johtamista ei voi tehdä, jos uskoa vaikeuksista selviämiseen ei löydy. Pidetään optimistinen näkökulma tulevaisuuden suhteen ja tehdään se, mitä pystytään. Pelkkä horisonttiin keskittyminen ei kuitenkaan yksin riitä ohjaamaan laivaa satamaan, vaan siihen tarvitaan muutakin. Voisi ajatella niin, että horisonttiin kiinnittyminen vaikuttaa kaikkien muiden (kriisiajan) johtamistekojen taustalla.

Kriisin keskellä ison kuvan katsominen on ensiarvoisen tärkeää. Puhutaan niin sanotusta helikopteri-perspektiivistä: vaikka tieto on epämääräistä ja sitä on paljon, johtajan tulisi osata erottaa tärkeä informaatio ja seuraukset vähemmän tärkeämmistä. Kriisijohtaminen on riskianalyysiä, jossa jatkuvasti muuttuvan tiedon puitteissa on osattava ja ennen kaikkea uskallettava tehdä ratkaisuja. Päätöksentekokyky on välttämätön ominaisuus johtajalle. Erityisen tärkeää se on kriisitilanteen aiheuttamassa ristipaineessa, jossa muuttuvaa informaatiota ja kysymyksiä eri suunnilta saattaa tulla jatkuvalla syötöllä. Johtajan tulisi osata suodattaa informaatiotulvasta olennaisin ja esittää se rauhallisella ulostulolla. 

Kriisijohtaminen näyttäytyy haastattelun perusteella kokonaisuutena, joka muodostuu monesta osatekijästä. Tässä tekstissä nostin esiin teemoja, jotka toistuivat keskustelussa. Haasteista ja vaatimuksista huolimatta haastattelun pohjavire on toiveikas. Katse horisontissa, optimistisella asenteella ja jämäkällä otteella. Onko tuolla jo maata näkyvissä? 

Kirjoittaja: Kiia Lehtinen, yhteisöharjoittelija, Lahden Diakonialaitos